Koirat ovat nyt olleet päivisin isossa kodinhoitohuoneessa. Aamulenkin ja ruoan jälkeen saavat joko jauhelihalla tms mössöllä täytetyt, pakastetut kongit tai oikeat naudanluut seurakseen kodinhoitohuoneeseen ja jäävät sinne ihan tyytyväisinä. Itseasiassa, kun luut/kongit kaivaa esiin, ne jo osaavat juosta "päivähuoneeseensa" odottamaan. Täyttä työpäivää niiden ei tarvitse siellä kökkiä, sillä Teemu "vapauttaa" ne tullessaan koulusta. 

Onneksi ehdittiin harjoittelemaan tätä järjestelyä ennen toteutusta, sillä yllättäen paljastui Singon taito avata ovia. Miina on kunnostautunut avaamaan ulospäin aukeavia ovia, mutta khh:n ovi aukeaa sisäänpäin, eikä Miinalla tunnu enää olevan tarvetta ovien aukomiseen, kuten nuorempana. Jos se jonnekin huoneeseen eristetään, niin tänä päivänä se jaksaa kärsivällisesti odotella, että joku sen jossain vaiheessa päästää poiskin. Singolta tämä kärsivällisyys puuttuu toistaiseksi, joten se opetteli avaamaan oven. Hirmu kätevästi se sen tekeekin, nousee takajaloilleen, nojaa toisella etutassulla seinään ja toisella painaa kahvan ja vetää samalla oven auki. 

Toinen uusi ominaisuus Singosta paljastui, kun tässä yhtenä iltana lauleskeltiin Teemun kanssa Sing Staria. Muutama eka kappale meni ihan normaalisti, mutta sitten päästiin Pelle Miljoonan kappaleeseen Moottoritie on kuuma, jolloin Sinko ei enää malttanut olla osallistumatta. Kertosäkeeseen päästessä alkoi ulvonta :). Ja jokaikisessä kertosäkeessä sama toistui. Kyllähän mä tiedän, ettei mun lauluääneni oo ihan kauneimmasta päästä, mutta tarviiko sen päälle siltikään ulvoa?! ;)

Koska Singosta ei ole uusia kuvia tällä kerralla, niin laitetaas tähän Tyyne-siskoa tottistelemassa ja jäljellä. Kuvien © Katja Tilli